Digitalisaatio siirtää valtaa ja vastuuta lääkäriltä potilaalle

#

Kävin hiljattain lääkärissä. Oikeastaan, kävin saman pienehkön vaivan takia kuudella eri yksityisellä lääkärillä. Sain viisi eri varmalla äänensävyllä esitettyä diagnoosia ja nipun erilaisia lääkkeitä. Yksi lääkäri myönsi, ettei osaa sanoa, mistä on kyse. Jokainen lääkäri perusti näkemyksensä pelkkään silmämääräiseen vilkaisuun. Mitään ei mitattu tai testattu. Nykyaikaisia yksinkertaisia ja helppoja digitaalisia analyysimenetelmiä ei käytetty. Minkäänlaista seurantaa lääkityksen vaikuttavuudesta ei tehty. Metodi perustui täysin lääkityksen kokeiluun, eikä sitäkään tehty systemaattisesti. Insinöörinä olin pöyristynyt. Tätäkö on lääketiede? Onko ihmekään, että terveydenhuollon kustannukset ovat isot?

Mikä terveydenhuollossa oikein maksaa?

Terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet huimasti. Osasyy tähän on hoitomenetelmien ja lääkkeiden kehittymisessä yhä hienostuneemmiksi, mikä on tietysti hyvä asia. Tämän lisäksi terveydenhuollon kustannuksia nostavat kuitenkin julkisella sektorilla byrokraattiseksi muuttunut hallinto, sekä se tehoton tapa, jolla terveyttämme hoidetaan. Systemattisuuden puute ja vanhentuneet toimintatavat ovat iso osa ongelmaa. Nykytilanteen ydinongelma on kuitenkin siinä, että huomattava osa sairauksistamme liittyy elintapoihin, eli nuo sairaudet olisivat isolta osin ennaltaehkäistävissä. Sote-uudistuksen jälkeen kunnat nimenomaan vastaavat kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä – eli ennaltaehkäisystä. Tekniikan termein puhuttaisiin kunnossapidosta, ennakoivasta huollosta sekä kunnon seurannasta. Teollisuudessa tähän panostetaan paljon. Jostain syystä tekniikan alueella hyviksi havaittuja metodeja ei kunnolla sovelleta terveydenhuollossa. Ei ehkä haluta liikaa holhota ihmisiä? Itse olen sitä mieltä, että suurin osa ihmisistä kantaa ainakin jossain määrin huolta terveydestään, ja haluaa huolehtia itsestään. Terveydenhuolto ei kuitenkaan tällä hetkellä aktiivisesti tue ihmisten tarvetta seurata ja parantaa terveyttään. Julkisessa terveydenhuollossa resursseja ja mielenkiintoa riittää vain jo huonossa kunnossa oleville. Teollisuudessa taas on hoksattu jo aikaa sitten, että ennaltaehkäisy tulee halvemmaksi, kuin hajonneen laitteen korjaus.

Meillä on terveydenhuollossa kuitenkin yksi vajaakäytössä oleva resurssi: kansalainen itse. Terveydenhuolto voisi ja myös kunnat voisivat paremmin tarjota mahdollisuuksia kansalaisille vaikuttaa tai seurata terveydentilaansa, osana terveydenhuollon prosessia. Kuntalaisia voidaan aktiivisemmin ohjata tietoon perustuvaan oman terveyden seurantaan ja ylläpitoon. Painopistettä pitää siirtää oireiden hoidosta ennaltaehkäisyyn. Tätä varten meille kaikille on kuitenkin tarjottava tuota tietoa omasta terveydentilasta ja sen kehityssuunnasta. Leposyke, verenpaine, happisaturaatio, kolesteroliarvot ja muut veriarvot on tarjottavat kansalaisille helposti saataville, aktiiviseen omaan seurantaan. Kun ihmisellä on riittävän usein päivittyvää mittaustietoa käytettävissään, on hänellä myös paremmat mahdollisuudet korjata elintapojaan oikeaan suuntaan.

Valjastetaan potilaan tiedonhalu hyötykäyttöön

Osa lääkäreistä valittaa sitä, että potilaat googlettavat sairauksiaan ennen vastaanotolle tuloa. Miksi ei potilaiden tiedonhalua voisi käyttää hyväksi? Potilashan on kuitenkin oireidensa paras asiantuntija. Potilaan oirepäiväkirjan pito tai dokumentointi vaikkapa kännykkäsovelluksella voisi tukea terveydenhuoltoa. Verkossa potilasta voitaisiin ohjata lääketieteellisesti päteville verkkosivuille. Potilaan pitäisi olla osa hoitohenkilökunnasta muodostuvaa tiimiä, ei pelkkä passiivinen toimenpiteiden kohde. Tämä saisi potilaan myös tuntemaan enemmän vastuuta omasta terveydestään, ja hahmottamaan omat vaikutusmahdollisuutensa paremmin.

Kansalaisista kertyvän mittausdatan määrä kasvaa. Yhä useampi ihminen myös aktiivisesti mittaa itse omaa tilaansa omilla sykemittareillaan tai vaikkapa kännykän unenlaatua seuraavalla sovelluksella. Optiikan sekä laskennallisten menetelmien kehittyessä kuluttajan käytettävissä on yhä useampia erilaisia mittaustuloksia. Ei voida enää lähteä siitä, että lääkäri mittaa ja tulkitsee mittaustuloksen. Lääkärit joutuvat pian luopumaan absoluuttisesta auktoriteetistaan ja tiimiytymään potilaidensa kanssa. Potilaathan jo ovatkin usein verkostoituneet keskenään netin kautta. Koska kehitys on joka tapauksessa väistämätön, kannattaa siihen ennemmin suhtautua mahdollisuutena kuin uhkana.

Geeniperimän selvityksestä uusi perustutkimus

Tilanne muuttuu entistäkin mielenkiintoisemmaksi muutaman vuoden sisällä, kun koko genomin selvittämisen kustannus putoaa. Koko geeniperimän selvittäminen saattaa olla noin 100 euron hintaista jo niinkin pian kuin kolmen vuoden sisään. Geenitestin tekemistä on vaikea rajoittaa. Testinotto kun on kaikkien hallittavissa: riittää kun sylkäisee purkkiin. Geenitesteistä tulee suhteellisen pian normaali osa terveydenhuoltoa. Tämä on ennen kaikkea kansalaisten etu. Ihmisillä pitää olla oikeus ja pääsy käsiksi omaan geneettiseen dataansa. Potilaan on myös saatava halutessaan tämä tieto omaan käyttöönsä ja voitava analysoida geneettistä perimäänsä valitsemansa tahon tuella. Uskon, että yritykset rajoittaa tätä oikeutta tulevat epäonnistumaan, kun teknologia halpenee.

Henkisesti kannattanee varautua siihenkin, että jollain aikavälillä mittalaitteiden hinnat tulevat putoamaan paljon. Mitä tarkoittaisi, jos geenisekvessointilaitteen hinta putoaisi vain muutamaan sataan eroon? Kuka hyvänsä voi kerätä näytteen pöydän reunalle unohtuneen mukin reunasta ja lähettää tutkittavaksi. Miten turvataan potilaan oikeudet? Oma veikkaukseni on, että se tulee olemaan hyvin vaikeaa. Voimme ainoastaan yrittää rajoittaa tiedon laillista käyttöä.

Itse kannatan mieluummin avoimuuteen perustuvaa kuin voimakkaasti potilaan oikeuksia rajoittavaa lähestymistapaa. On rakennettava järjestelmiin rajapinnat, joista potilas voi helposti ottaa käyttöönsä omat kertyneet mittaustiedot, magneettikuvat ynnä muut tiedot. Luonnollisesti tällöin on huolehdittava luottamuksellisuudesta. Tästä huolimatta potilaat tulevat todennäköisesti vertailemaan tietoja keskenään, ehkä jopa keräämään omia tietokantojaan voidakseen analysoida tietoa parempien hoitomenetelmien löytämiseksi. Tässäkin lääkäreiden kannattaisi tiimiytyä potilaidensa kanssa ja tehdä yhteistyötä. Potilaat voivat yhteistyössä kerätä globaaleihin tietokantoihin valtavia määriä monipuolista dataa, jota analysoimalla voidaan löytää vaikeasti havaittava syy-yhteyksiä oireiden, mittaustulosten ja elintapojen välillä. Yhdessä toimimalla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä potilaille.

Jatkuva mittaus ja automaattinen diagnostiikka

Jatkossa diagnostiikka tulee myös automatisoitumaan. On valmistauduttava siihen, että potilas kykenee tekemään tekemään alustavan diagnoosin itse tekemiensä mittausten ja automatisoidun, tekoälyä hyödyntävän diagnostiikan avulla. Tästä ei tule ongelmaa, jos potilaan ja lääkärin välillä on toimiva luottamussuhde ja tieto potilaalta kulkee myös lääkärille. Jatkuvaa mittausta ja automatisoitua diagnostiikkaa käyttämällä voidaan vähentää terveydenhuollon kuormitusta ja saada tarkempia diagnooseja, varhaisemmassa vaiheessa. Tavoitteena pitäisi olla terveydenhuollon palveluiden, potilaiden muodostamien yhteisöjen ja automaattisen, jatkuvan diagnostiikan punominen yhtenäiseksi, monikanavaiseksi kokonaisuudeksi. Potilasta on myös tulevaisuudessa hoidettava kokonaisuutena, ei paloittain tai eri tieteenalojen näkökulmasta. Vastuu potilaan psykofyysisestä kokonaiskuvasta on jatkossakin lääkärillä ja hoitohenkilökunnalla, vaikka potilaan mahdollisuus huolehtia itse omasta terveydestään kasvaakin.

Paino sanalla terveys

Terveydenhuolto on iso kuluerä. Meillä on kuitenkin mahdollisuus isoihin säästöihin, jos sairaudet voidaan ennaltaehkäistä tai havaitaan aikaisemmin. Myös resurssien tehokkaampi käyttö tuo säästöjä. Millään IT-ratkaisulla ei kuitenkaan voida poistaa paisuneen hallinnon ja byrokratian aiheuttamaa haittaa. Hoitohenkilökunta pitäisi saada pois palavereista ja näppäimistön äärestä takaisin hoitotyöhön. Terveydenhuollon kehittämistä on sen lisäksi tehtävä nykyistä enemmän asiakaskeskeisistä lähtökohdista. Potilas, tai kansalainen, on nimittäin terveydenhuollon asiakas. Terveydenhuoltojärjestelmän tarkoituksena taas pitää olla kansalaisen pitäminen terveenä ja hyvinvoivana, ei vain sairaiden hoito.

 

Lähteet:

Koko perimän selvittämisen hinta laskee:

https://www.forbes.com/sites/matthewherper/2017/01/09/illumina-promises-to-sequence-human-genome-for-100-but-not-quite-yet/#2db704f2386d

Related Posts