Kaupunkiliikenne on rikki. Miten liikenteen digitalisaatio voisi korjata kaupungin?

#

Kaupunkiliikenne on malliesimerkki tehottomuudesta. Voisi melkein sanoa, että kaupunkiliikenne on rikki. Joidenkin laskelmien mukaan henkilöautot seisovat käyttämättöminä 95% ajasta. Silloinkin kun ne ovat liikkeellä, on neljälle suunnitellussa ajoneuvossa yleensä vain yksi matkustaja. Valtavat ramppijärjestelmät ja pysäköintialueet sekä moottoriteiden leveät pientareet haukkaavat ison osan kaupunkitilasta. Asfaltilla on peitetty suuria alueita kallista rakennusmaata. Työikäiset, ruuhkavuosiaan elävät ihmiset hukkaavat jopa tunteja päivässä auton ratissa ruuhkissa istuen.

Samaan aikaa autoilu aiheuttaa isot hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöt. Liikenneonnettomuuksissa kuolee ja loukkaantuu huomattava määrä suomalaisia joka vuosi. Vuonna 2016 liikenneonnettomuuksissa kuoli 240 ja loukkaantui 5 881 ihmistä. Autoliikenteen hinta inhimillisenä kärsimyksenä mitattuna on kova. Toisin sanoen, liikennejärjestelmämme tilassa olisi siis paljon parantamisen varaa.

Liikenteen digitaalisaatio etenee monella rintamalla

Liikenteen digitalisaatio ja sähköistyminen tulee lähitulevaisuudessa mullistamaan liikkumisen. Autoilun robotisaatio ja sähköistyminen tulee tapahtumaan nopeammin kuin useimmat meistä osaavat odottaa. Google ja Tesla ovat lupailleet täysin itsenäistä autopilottia jo vuoteen 2020 mennessä, ellei jopa aiemmin. Robottiautojen kohdalla kehitys tulee olemaan huomattavasti nopeampaa kuin autokannan uusiutuminen. Tarvittava järjestelmä voidaan asentaa haluttaessa vanhaankin autoon jälkikäteen, ja ohjelmiston toimintaa parantavat päivitykset latautuvat tesloihin jo nyt automaattisesti. Toisaalta sähköautojen hinnat putoavat nopeasti. Sähköautot tarvitsevat vähemmän huoltamista ja niiden “tankkaaminen” on merkittävästi polttomoottoriautoja halvempaa johtuen sähkömoottorin paremmasta hyötysuhteesta. Vanhan bensa-auton vaihtaminen sähköautoon voi muuttua houkuttelevaksi vaikka vanha auto vielä olisikin hyvässä kunnossa.

Myös liikenteeseen liittyvät uudet digitaaliset palvelut, jakamistalous ja reaaliaikainen liikennetieto muuttavat liikkumista. Uudet digitaaliset sovellukset tekevät kyydin jakamisesta ja joukkoliikenteestä helpompaa ja mukavampaa. Kaupunkisuunnittelun tulee pysyä tässä kehityksessä mukana. On hyödynnettävä liikenteen digitaalinen transformaatio täysimittaisesti kaupunkien kehittämisessä. Kaupungin kannattaa tukea liikenteen robotisaation ja sähköistymisen edistymistä, koska saavutettavissa olevat hyödyt kaupunkilaisille ovat niin merkittävät.

Robotisaatio vapauttaa lisää tilaa elävälle kaupunkikeskustalle?

Liikenteen robotisaatio tulee vapauttamaan valtavia alueita autojen pysäköinnistä muuhun käyttöön. Nykyinen parkkinormi, joka vaatii, että asuinrakennuksia voidaan rakentaa vain, jos niihin liittyy iso määrä pysäköinti parkkipaikkoja, voi muuttua pian täysin turhaksi. Kerrostalojen pihoilta vapautuu parkkialueita täydennysrakentamiseen, tai ihan vain viihtyisäksi pihamaaksi. Keskustan katuja tukkivista kadunvarsipysäkeistä voidaan luopua.

Toisaalta, jos robottitakseista tulee liian halpoja, saatavat ruuhkat jopa pahentua, jos ihmiset siirtyvät käyttämään robottitakseja joukkoliikennevälineiden sijaan. Koska hetkellä suurimmassa osassa henkilöautoista on kuitenkin ruuhka-aikaan vain yksi matkustaja, voisivat robottitaksit yhdistettynä digitaalisiin palveluihin tehdä kyydin jakamisesta houkuttelevampaa, jolloin matkustajien määrä per auto saataisiin nousuun, mikä taas vähentää liikenteen ruuhkaantumista. Edelleen, nykyiset liikennenormit on laadittu ihmiskuljettajia varten. Täysin robotisoitu liikennejärjestelmä tuskin vaatii isoja turvavälejä tai leveitä pientareita, joita nyt on pitänyt noudattaa.

Entäpä robottiautot ja liikenneturvallisuus?

Jossain vaiheessa tarkasteltavaksi on myös otettava robottitaksien vaikutus liikenneturvallisuuteen. Ei kuitenkaan siinä mielessä, kuin mitä monet nyt tuntuvat ajattelevan. On nimittäin nyt jo nähty viitteitä siitä, että liikenteen robotisaatio saattaa nostaa autoilun turvallisuutta huomattavasti. Teslan onnettomuusluvut ovat jo nyt automaattiajolla olleet 40% pienemmät kuin manuaaliohjauksessa. Tällöin saattaa jo suhteellisen nopeasti tulla harkittavaksi autojen manuaaliohjauksen kieltäminen taajama-alueella. Henkilöautot muodostavat tällä hetkellä huomattavan turvallisuusuhan kaupungin keskustoissa. Tämä turvallisuusuhka rajoittaa lasten ja vanhusten, sekä muiden erityisryhmien mahdollisuutta liikkua turvallisesti kaupunkialueella. Jos voidaan osoittaa, että robotisaatio vähentää liikenneonnettomuuksia, on manuaaliohjaus keskustassa kiellettävä mahdollisimman nopeasti. Yksikin koulutiellä auton alle jäänyt lapsi on liikaa.

Pyöräily kannattaa aina

Liikenteen siirtyminen polttoaineista sähköiseksi voi parhaimmillaan vähentää liikenteen päästöjä ja keskustan ilmansaasteita merkittävästi. Helsingin keskustassa liikenteen päästörajat rikkoutuvat tällä hetkellä toistuvasti. Ilman pienhiukkaset aiheuttavat n 1800 kuolemaa Suomessa, sekä hengitysvaikeuksia isolle joukolle ihmisiä. Erityisen paha altistus pienhiukkasille on kaupungin keskusta-alueella. Vaikka sähköautot vähentävät päästöjä merkittävästi, ei rengaspöly silti häviä mihinkään. Sähkömoottorin hyötysuhde on polttomoottoria selvästi parempi, joten hiilidioksidipäästöjen suheen parannusta on luvassa riippumatta sähkön tuotantotavasti. Hiilidioksidin suhteen nollapäästöihin liikenteessä päästään kuitenkin vain, mikäli sähkön tuotantotapa ei aiheuta päästöjä. Kun tavoitteena on liikenteen hiilineutraalius ja pienhiukkaspäästöjen lasku, ovat polkupyöräily ja kävely jatkossakin parhaat vaihtoehdot, joten niitä kannattaa kaupunkisuunnittelussa edelleenkin suosia.

Millainen on hyvän kaupungin liikennejärjestelmä?

Autoiluun liittyvän teknologian kehittyminen tulee tarjoamaan mahdollisuuden rakentaa kaupunkiympäristöä aikaisempaa enemmän ihmisten ehdoilla. Kaupunkitilaa voidaan vapauttaa kaikkien ihmisten käyttöön entistä tasavertaisemmin. Myös vanhukset ja lapset voivat taas uskaltautua kaduille. Robotisaation myötä autoja ei enää ole tarvetta pysäköidä oven eteen sen enempää keskustassa kuin lähiöissäkään. Robottiautot voidaan ajaa yöksi kaupungin ulkopuolelle parkkiin. Päivisin ne voivat palvella useita eri ihmisiä saman päivän aikana. Näin vapautuu parkkitilaa muuhun käyttöön. Parkkitiloja voidaan muuttaa asunnoiksi tai toimitiloiksi. Lähiöasuminen saattaa muuttua joillekin houkuttelevammaksi, kun matka-ajan voi käyttää vaikkapa sähköpostien lukemiseen. Toisaalta lisääntyvä robottitaksien käyttö saattaa pahentaa liikenneruuhkia entisestään. Tätä kehitystä voidaan kuitenkin ohjata kaupunkisuunnittelulla. Suunnittelun pitää reagoida riittävän nopeasti teknologian kehitykseen ja varmistaa, että kehityksestä hyötyvät kaikki kaupungin asukkaat.

pexels-photo-42384_02

Teknologia antaa mahdollisuuksia, mutta ei ohjaa kaupunkisuunnittelua

Liikenteen digitalisaatio ja sähköistyminen ei kuitenkaan anna vastausta siihen kysymykseen, millaista kaupunkia haluamme rakentaa. Haluammeko rakentaa keskustaa, jossa ihmiset kohtaavat ja viettävät aikaa yhdessä kaikille avoimessa kaupunkitilassa, vai keskustaa, jonka läpi vain viuhahdetaan työpaikalle tai ostoskeskukseen liikennevälineellä. Keskustelu tämän aiheen ympärillä tulee todennäköisesti ennemminkin kiihtymään kuin laantumaan, kun uudet teknologiat alkavat tarjota todellisia vaihtoehtoja nykyiselle liikennejärjestelmälle.

Nykyisin kaupunkien keskusta on paradoksaalisesti rakennettu niiden autoilevien henkilöiden tarpeita vastaavaksi, jotka eivät keskustassa asu. Keskustassa asuvien, usein autottomien ihmisten, kuten vanhusten, tarpeet ovat jääneet toissijaisiksi. Ehkäpä tulevaisuudessa alueen asukkaiden tarpeet vihdoin määrittävät enemmän liikennesuunnittelua myös kaupunkien keskustoissa.

Liikennejärjestelmän murroksessa kaupungin tulisi keskittyä turvaamaan kaupungin kehittymistä kaupungin asukkaiden näkökulmasta, sekä taata valinnan vapaus. Olemassa olevien toimijoiden ja palveluntarjoajien etujen turvaaminen ei saa ajaa kaupungin asukkaiden edun edelle. Liikenteen digitaalisaation ja sähköistymisen avulla voidaan saavuttaa niin merkittävät taloudelliset säästöt sekä muita etuja, että kehitystä ei pidä turhaan jarruttaa. Liikaa etukenoa ei myöskään pidä lähteä ottamaan, ennen kuin on nähtävissä, millä tavoin liikkuminen muuttuu. Kehitystä haittaavat lupajärjestelmät ja vanhentuneet määräykset pitää kuitenkin ripeästi poistaa ja sallia liikkumisen palveluiden kokeilukulttuuri, jotta uudet palvelut voivat kehittyä. Samalla pitää miettiä, millaisen kaupungin haluamme.

Lähteitä:

McKinsey: Urban mobility at a tipping point

Wired: Here’s how self driving cars will transform your city

Bloomberg Technology: Tesla’s autopilot vindicated with 40% drop in crashes

Tony Seba: The Electric Vehicle Disruption (video)

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Tieteen ja Teknologian Vihreiden Tiedepuolue.fi sivustolla. Alkuperäinen kirjoitus löytyy osoitteesta: http://www.tiedepuolue.fi/2017/03/16/kaupunkiliikenne/

Related Posts