Tärkeimpien vaalikoneiden vastaukset

#

Laitan alle kootusti vastaukseni suurimpien vaalikoneiden kysymyksiin.

Helsingin Sanomien vaalikone:

1. Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä kaupungin tai valtion rahaa.(HS)

Kyllä. Uskonnonvapaus takaa ihmisille oikeuden harjoittaa uskontoaan. Ei ole olemassa perusteita, miksi esimerkiksi mormonikirkkoja ja Jehovien Valtakunnansaleja on saanut rakentaa, mutta moskeijaa ei.

2. Helsingin ei tule tarjota perusterveydenhoitoa kaupungissa oleville paperittomille siirtolaisille. (HS)

Eri mieltä. Perusterveydenhoitoa on annettava tarpeen mukaan. Ihmisten käännyttäminen pois terveydenhuollosta olisi epäinhimillistä.

3. Yksiöitä pitäisi saada rakentaa ilman rajoitusta, eli vaatimuksesta rakentaa perheasuntoja pitäisi luopua. (HS)

Kyllä. Perhekoot muuttuvat ja monet hyväkuntoiset vanhukset asuvat yhä pidempään yksin kotonaan, joten yksiöiden tarve kasvaa.

4. Ulkoilmakonserteissa tulee saada soittaa musiikkia nykyistä myöhempään vaikka se aiheuttaa melua. (HS)

Eri mieltä. Tapauskohtaisesti harkittava. Ulkoilmakonserteista ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa lähialueiden asukkaille.

5. Kävelykeskustaa tulee merkittävästi laajentaa poistamalla ajokaistoja keskeisiltä kaduilta. (HS)

Kyllä. Kaupunki kuuluu ihmisille, ei autoille. Kävelijöille turvallista, viihtyisää ja melutonta aluetta kannattaa keskustassa laajentaa. Se lisää kaupungin viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta paitsi kaupunkilaisille niin myös turisteille.

6. Kuntani pitäisi rohkeammin käyttää maiden pakkolunastuksia kaavoituksen vauhdittamiseksi. (HS)

Tarpeen vaatiessa kyllä. Helsinki kasvaa voimakkaasti ja tähän kasvuun on vastattava riittävän nopeasti, ettei asuntopula halvaannuta orastavaa talouskasvua ja tee Helsingissä asumisesta kohtuuttoman kallista pienituloisille ja perheille.

7. Kuntalaisten valitusoikeutta kaavoituskysymyksissä tulee rajoittaa. (HS)

Kyllä. Toinen (parempi) vaihtoehto on nopeuttaa valitusprosesseja. Pitkiksi venyvät valitusprosessit hidastavat kohtuuttomasti Helsingin kasvua.

8. Kuntani pitäisi luopua vaatimuksesta rakentaa autopaikkoja uusien asuntojen yhteyteen. (HS)

Kyllä, tai ainakin vähentää autopaikkavaatimuksia. Alueilla, joilla on toimiva julkinen joukkoliikenne, ei tarvitse olla niin paljon autopaikkoja. Autopaikkojen hinnat saisivat myös määräytyä markkinoilla. Nyt myös ne asukkaat, jotka eivät autoa omista, joutuvat rahoittamaan autopaikkojen rakentamista.

9. Pyörätiet ja jalkakäytävät pitäisi puhdistaa lumesta ja hiekoittaa ennen autoteitä. (HS)


Tärkeimmät väylät tulisi avata ensimmäisinä, niin jalankulkijoille kuin autoilijoille. Liukkailla keleillä kaatumiset aiheuttavat paljon loukkaantumisia, myös vakavia vammoja. Huonosti hoidetut jalkakäytävät ovat riski etenkin vanhuksille.

10. Kunnassani on tärkeämpää huolehtia yksityisautoilun edellytyksistä kuin joukkoliikenteestä. (HS)

Eri mieltä. Helsingin kokoinen iso kaupunki voi toimia vain, jos joukkoliikenne toimii. Toimimaton tai huono joukkoliikenne aiheuttaa ruuhkia.

11. Kirjastojen pitäisi keskittyä kirjoihin, eikä laajentua enempää tavaroiden lainaamiseen tai muille vastaaville uusille alueille (HS)

Eri mieltä. Paperikirjojen merkitys tiedonvälityksessä vähenee ja kirjastojen on digitalisaation myötä määriteltävä roolinsa kokonaan uudelleen. Painopisteen pitää silti olla selkeästi tiedon jakamisessa. Kirjaston ei kuulu ensisijaisesti olla viihdekeskus tai tapahtumapaikka. On tärkeämpää, että kirjastosta löytyy myös hiljaista tilaa lukemiseen ja keskittymiseen.

12. Kuntani nykyinen kouluverkko tulee säilyttää sellaisenaan, vaikka se aiheuttaisi kustannuksia kuntalaisille. (HS)

Kouluverkkoa on suunniteltava tarvetta vastaavasti. Rajalliset resurssit kannattaa kohdistaa sinne, missä on lapsia. Toisaalta on huomioitava, että mahdollisimman moni lapsi pääsisi lähikouluun.

13. Vanhempien oikeutta valita lastensa koulu tulisi rajoittaa. (HS)

Eri mieltä. Syitä valita jokin tietty koulu voi olla monia, esim lapsen harrastukseen liittyvät ainevalinnat tai koulukiusaaminen. Valinnanvapautta ei tulisi rajoittaa. Toisaalta koulujen opetuksen tulee olla hyvää kaikissa kouluissa ja jakaantumista hyviin ja huonoihin kouluihin pitää ehkäistä. Tätä ei kuitenkaan tule tehdä valinnan vapautta rajoittamalla.

14. Koulujen liikuntatuntien pitäisi olla tytöille ja pojille yhteiset. (HS)

Samaa mieltä. Jaottelua voidaan tehdä muilla perusteilla, esimerkiksi liikunnallisten taitojen tai kiinnostuksen kohteiden mukaan. Ei ole mitään erityistä syytä jaotella ryhmiä nimenomaan sukupuolen perusteella.

15. Koululuokissa tulisi olla ylärajat maahanmuuttajalasten osuudelle. (HS)

Eri mieltä. Olisi hyvä, että luokassa olisi ainakin riittävä määrä opetuskieltä hyvin puhuvia oppilaita ja se kannattaisi huomioida. Ei kuitenkaan ole mieltä pakottaa lapsia esimerkiksi vaihtamaan toiseen kouluun vain siksi, että he ovat maahanmuuttajataustaisia tai kantasuomalaisia, sillä se olisi syrjintää.

16. Kuntani pitää taata kokopäiväinen päivähoitopaikka kaikille alle 3-vuotiaille, vaikka näiden vanhemmista toinen olisikin kotona. (HS)

Kyllä. Laadukas varhaiskasvatus on lapsen oikeus. Myös alle 3-vuotiaalla on oikeus ikäiseensä seuraan ja ohjattuun toimintaan. Tarhassa hyvin viihtyvää lasta ei pidä pakolla määrätä kotihoitoon nuoremman sisaren syntymän vuoksi. Toisaalta työttömän vanhemman on saatava riittävästi aikaa työnhakuun. Uskon, että päivähoidosta on myös erityisesti hyötyä niille lapsille, joiden kotona ei puhuta suomea tai ruotsia.

17. Kuntani pitäisi tukea rahallisesti lasten hoitamista kotona nykyistä enemmän. (HS)

Ei. Naisten työpanosta tarvitaan työelämässä. Tämä on myös tasa-arvokysymys. Naiset työura ja toimeentulo heikkenee kohtuuttomasti pitkän hoitovapaan seurauksena. Sen sijaan työelämän ja perheen joustavaa yhdistämistä voisi tukea enemmän.

18. Haluaisin että alueeni terveyspalveluiden tuottaja on mieluummin julkinen kuin yksityinen. (HS)

Eri mieltä. Tärkeintä on, että hoito on hyvää ja sitä saa tarvittaessa nopeasti.

19. Julkisten terveyspalvelujen asiakasmaksut tulisi poistaa kokonaan. (HS)

Eri mieltä. Kohtuulliset maksut ehkäisevät saapumatta jättämisiä.

20. Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia. (HS)

Eri mieltä. Koko Suomen asuttamiseen tähtäävä politiikka on kohtuuttoman kallista veronmaksajille. Huoltosuhteen heiketessä siihen ei enää ole varaa. Jokaisella on mahdollisuus valita vapaasti oma asuinpaikkansa, mutta kuolevien syrjäkylien tekohengittäminen verovaroin on tuhlausta. Olisi myös hyvä että työikäiset mahdollisuuksien mukaan muuttaisivat sinne, missä töitä on tarjolla. Tämä vähentäisi työttömyyttä. Kasvupaikkakunnilla tulee huolehtia asuntorakentamisen riittävyydestä jotta asuntoja riittää.

21. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla. (HS)

Kyllä. On taattava lapsen oikeus tosiasiallisiin vanhempiinsa esimerkiksi biologisen vanhemman kuollessa, perinnönjaossa ja muissa käytännön elämän tilanteissa. Satenkaariperheitä on joka tapauksessa olemassa, ja se tulisi myös lainsäädännössä huomioida. On järjetöntä evätä adoptio-oikeus homo- tai lesbopareilta, jos yksinäisillä ihmisillä jo on oikeus adoptioon. Loppujen lopuksi on kysymys myös ihmisoikeuksista. Kaikilla ihmisillä on tasa-arvoinen oikeus rakkauteen, avioliittoon ja perheeseen.

22. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä. (HS)

Kyllä. Helsingissä vastaanottokeskuksia jo onkin. Kunnan ei pidä vältellä vastuuta pakolaisasioiden hoidossa.

23. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia. (HS)

Eri mieltä. Kuri ei motivoi lapsia opiskelemaan. Jos lapsi on levoton, olisi parempi puuttua syihin kuin käyttää pakkokeinoja. Parasta olisi kehittää opetusmetodeja yksilöllisiksi ja taata riittävät resurssit kouluille niin, että oppiminen on mielekästä jokaiselle lapselle.

24. Perinteiset arvot – kuten koti, uskonto ja isänmaa – muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle. (HS)


Eri mieltä. Tasa-arvo, uskonnonvapaus ja kansainvälisyys ovat tätä päivää ja sopivat politiikan pohjaksi aivan yhtä hyvin kuin koti, uskonto ja isänmaakin. Itse olen uskonnoton, enkä kuulu kirkkoon. Koen myös Euroopan itselleni yhtälailla kodiksi kuin Suomenkin.

25. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi. (HS)

Julkiset palvelut on tuotettava kustannustehokkaasti ja samalla palvelun laatua ja saavutettavuutta tulisi parantaa. Kansalaisen kannalta ei ole merkitystä, onko tuottaja yksityinen vai julkinen taho. Joissakin tehtävissä onnistuu kuitenkin parhaiten julkisella sektorilla.

26. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto. (HS)

Suomessa palkkatyön verotus on jo huomattavan korkea. Palkkatulon verotuksen kiristäminen vaikuttaisi negatiivisesti yleiseen työllisyyteen, johon tällä hetkellä ei ole varaa. Jos veroja on pakko korottaa, olisi korotusten kohdistuttava muualle kuin palkkatuloon. Myös palvelujen leikkauksia tulisi harkita, alkaen kuitenkin palveluista, jotka eivät ole kuntalaisten hyvinvoinnille suoraan välttämättömiä. Toisaalta säästöjä tulisi ensisijaisesti saada aikaiseksi myös palveluja ja toimintaa kehittämällä

27. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita. (HS)

Suomen tuloerot ovat kansainvälisessä vertailussa suhteellisen pienet. Suomen ongelma eivät ole suuret tuloerot palkkatuloissa. Näissä progressiivinen verotus tasaa jo tuloeroja riittävästi. Palkkatulon tulisi palkita ahkeraa työntekoa. Pääoma yms tuloista seuraavat tuloerot ovat haitallisempia. Näissä verotuksen kiristämiseen voisi olla tarvittaessa varaa. Tuloverotusta pitäisi yhdenmukaistaa. Suuria tuloeroja ei ole syytä tavoitella, koska ne lisäävät rikollisuutta ja muita ongelmia.

28. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle. (HS)

Huoltosuhteen heikkeneminen on uhka hyvinvointivaltion tulevaisuudelle. On ennen kaikkea kiinni siitä, miten pystymme parantamaan huoltosuhdetta esim syntyvyyttä parantamalla, sekä työllisyyttä ja maahanmuuttoa lisäämällä. Jos tähän ei pystytä ja huoltosuhde heikkenee edelleen, voidaan leikkauksia joutua tekemään tulevaisuudessa.

29. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa. (HS)

Ei. Kyseessä eivät ole vaihtoehtoiset asiat: ilmastonmuutos on pysäytettävä myös siitä syystä, että globaalin lämpötilan nousun vaikutukset talouteen ovat erittäin negatiiviset. Pariisin tavoitteisiin on päästävä, muuten ympäristökatastrofin aiheuttamat kustannukset nousevat liian korkeiksi, ja se koskee myös Suomessa. Pelkästään ilmastopakolaisuus voi tulla todella kalliiksi.

30. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista. (HS)

Kyllä. Etenkin ilmastomuutos tulisi huomioida kaikessa relevantissa päätöksen teossa. Ei ole syytä tehdä kestämättömiä rakenteita, jotka eivät huomioi ilmastonmuutoksesta johtuvia vaatimuksia. Tämä tulisi ottaa huomioon mm kaupunkisuunnittelussa, liikenneratkaisuissa ja korjausrakentamisessa.

Iltasanomien vaalikoneen vastaukset:

31. Maahanmuuttajataustaisten lasten osuudella koululuokassa pitäisi olla yläraja. (IS)

Olisi hyvä, että luokassa olisi ainakin riittävä määrä opetuskieltä hyvin puhuvia oppilaita ja se kannattaisi huomioida. Ei kuitenkaan ole mieltä pakottaa lapsia esimerkiksi vaihtamaan toiseen kouluun vain siksi, että he ovat maahanmuuttajataustaisia/kantasuomalaisia, sillä se olisi syrjintää.

32. On parempi, että kunta nostaa veroäyriä kuin että se leikkaa palveluistaan. (IS)


Suomessa palkkatyön verotus ja sivukulut ovat nyt jo huomattavan korkeat. Palkkatyönverottamisen kiristäminen vaikuttaisi negatiivisesti yleiseen työllisyyteen, johon tällä hetkellä ei ole varaa. Jos veroja on pakko korottaa, olisi korotusten kohdistuttava muualle kuin palkkatuloon, esimerkiksi ympäristöhaittoja voisi laittaa maksulliseksi (esim ruuhkamaksu). Myös palvelujen leikkauksia on voitava harkita, alkaen kuitenkin palveluista, jotka eivät ole kuntalaisten hyvinvoinnille suoraan välttämättömiä. Toisaalta säästöjä pitää saada aikaiseksi myös palveluja ja toimintaa kehittämällä.

33. Kasvisruoan määrää pitäisi lisätä kouluissa ja liharuuan vähentää. (IS)

Kyllä. Kasvisruoka on hyvä vaihtoehto sekä kansanterveydelle, Itämeren tilan kohentamiselle että ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Lihansyönti ei ole terveydelle välttämätöntä, päin vastoin.

34. Kuntani pitää auttaa ihmisiä, vaikka he oleskelisivat Suomessa laittomasti. (IS)

Kyllä. Helsinki on riittävän vauras, ettei ketään tule jättää hätään. Perusterveydenhoidon ja muiden perustarpeiden turvaaminen kaikille ehkäisee myös rikollisuutta.

35. Julkisia palveluita pitäisi ulkoistaa nykyistä enemmän kunnilta yrityksille. (IS)

Julkiset palvelut on tuotettava kustannustehokkaasti ja samalla palvelun laatua ja saavutettavuutta tulisi parantaa. Kansalaisen kannalta ei ole merkitystä, onko tuottaja yksityinen vai julkinen taho. Joissakin tehtävissä onnistuu kuitenkin parhaiten julkisella sektorilla.

36. Rikkaiden asuinalueilla ei tarvita yhtä hyviä julkisia palveluita kuin vähävaraisilla. (IS)

Eri mieltä. Helsingissä ei ole asuinalueita, joilla asuisi puhtaasti vain rikkaita tai köyhiä ihmisiä. Lisäksi palvelujen tarjoaminen tasapuolisesti kaikille takaa myös laajan kannatuksen näiden palveluiden ylläpidolle myös tulevaisuudessa. En myöskään näe syytä miksi veroja paljon maksavien ihmisten pitäisi jäädä ilman näillä verorahoilla kustannettuja palveluita.

37. Kotikuntani pitäisi ottaa aktiivisesti vastaan kotoutettavia turvapaikanhakijoita. (IS)

Kyllä. Kunnan ei pidä vältellä vastuuta pakolaisasioiden hoidossa.

38. Kannatan kotikuntani liittämistä isompaan kuntaan tai kuntien yhdistymistä kotikuntani kanssa. (IS)

Kyllä. Metropolialueen suunnittelu on nyt pirstaloitunutta ja haittaa kokonaisuuden suunnittelua. Olisi aika tunnustaa, että toimiva kaupunki saadaan aikaiseksi vain kokonaisuutta suunnittelemalla, ei osaoptimoimalla.

39. Kirjastojen kirjoista pitäisi maksaa lainausmaksua kunnan taloustilanteen helpottamiseksi. (IS)

Ei. Ei tästä muodostuisi merkittäviä tuloja. Lisäksi palvelu on tärkeä pienituloisille ja lapsille.

40. Kulttuuripalveluista (museot, teatterit, orkesterit) voidaan säästää leikkaamalla. (IS)

Joissain tilanteissa kyllä. Musiikki ja teatterit ovat viihdettä. Näiden palveluiden tuottaminen voidaan pääosin jättää yksityisten toimijoiden huoleksi (kuten jo pitkälti tapahtuukin). Kulttuuripalvelut eivät mielestäni ole yhtä tärkeitä kuin kunnan peruspalvelut ja infrastruktuuri. Kuitenkaan kulttuurin tukemisesta ei pidä luopua, jos kunnalla siihen on varaa. Jatkossakin myös työttömillä ja opiskelijoilla pitää olla mahdollisuus käyttää kulttuuripalveluita.

41. Lasten päivähoidon hinta pitäisi suhteuttaa nykyistä vahvemmin vanhempien tuloihin. (IS)

Eri mieltä. Päällekkäisiä piiloprogressioita on jo niin paljon, että kokonaisuus ei ole enää kenenkään hallussa. Jos progressiota halutaan kiristää, pitää se tehdä palkkatulon kautta, jolloin järjestelmä pysyy selkeänä ja kuntalaisen kannalta ennustettavana. Mieluiten näkisin, että päivähoito olisi kaikille ilmaista, sillä kyseessä on ennen kaikkea lapsen subjektiivinen oikeus.

42. Kotikunnassani pitäisi olla maksuton julkinen liikenne, vaikka se nostaisi veroäyriä. (IS)

Jossain määrin samaa mieltä.  Maksuton julkinen liikenne vähentäisi ruuhkia ja ilmansaasteita, ja helpottaisi ilmastotavoitteiden saavuttamista. Joukkoliikenteen maksuttomuus tekisi siitä myös houkuttelevampaa autonomistajille yksityisautoilua täydentävänä liikkumismuotona. Tallinnassa ilmaisesta joukkoliikenteestä on jo hyviä kokemuksia. Maksuttomuus ei kuitenkaan saa johtaa laadun laskuun.

43. Pääomatuloista pitäisi maksaa veroa kotikuntaan siinä missä ansiotuloistakin. (IS)

Olen jokseenkin samaa mieltä. Pääomatulojen ja palkkatulojen verokohtelua pitäisi muutenkin yhdenmukaistaa.

44. Koko Suomi tulisi pitää asuttuna, vaikka se kävisikin kalliiksi veronmaksajille. (IS)

Eri mieltä. Koko Suomen asuttamiseen tähtäävä politiikka on kohtuuttoman kallista veronmaksajille. Huoltosuhteen heiketessä siihen ei enää ole varaa. Jokaisella on mahdollisuus valita vapaasti oma asuinpaikkansa, mutta kuolevien syrjäkylien tekohengittäminen verovaroin on tuhlausta. Olisi myös hyvä että työikäiset mahdollisuuksien mukaan muuttaisivat sinne, missä töitä on tarjolla. Tämä vähentäisi työttömyyttä. Kasvupaikkakunnilla tulee huolehtia asuntorakentamisen riittävyydestä jotta asuntoja riittää.

45. Oppilaiden kännykät pitäisi jättää oppitunnin ajaksi luokkahuoneen ulkopuolelle. (IS)

Kyllä. Tämä parantaisi koululaisten keskittymistä opetukseen.

46. Koululuokat pitäisi jakaa oppilaiden lahjakkuuden perusteella tasoryhmiin. (IS)

Kyllä. Esimerkiksi matematiikassa erot ovat usein niin huomattavat, että opetus palvelee ainoastaan keskitason oppilaita. Sekä lahjakkaat että enemmän tukea kaipaavat kärsivät. Parasta olisi, jos oppilaat voisivat edetä yksilöllisesti kykyjensä ja kiinnostuksensa mukaisessa tahdissa. Tähän uusi teknologia tarjoaa mahdollisuuksia. Tällöin ryhmiin jakamisen tarvetta ei olisi.

47. Hyvä veli –verkostot ohjaavat kuntien päätöksentekoa. (IS)

Kyllä, usein etenkin monissa pienissä kunnissa maanomistajien vaikutusvalta kaavoitukseen on liian suuri. Vihreät on vaihtoehto edunvalvontaverkostoille. Vihreillä on aito halu rakentaa parempaa huomista ja hyvää kaupunkia kaikille kuntalaisille.

48. Kuntien virkoja täytettäessä pitäisi olla sukupuolikiintiöt. (IS)

Jossain määrin samaa mieltä. Hankala kysymys. Toisaalta pitäisi löytää tehtäviin parhaat tekijät, toisaalta tasa-arvo ei näytä etenevän ilman kiintiöitä.

49. Kerjääminen kaduilla pitäisi kieltää lailla. (IS)

Ei. En näe syytä kerjäämisen kieltämiseen silloin, kun käytös ei ole häiritsevää. Ammattimaisesti organisoituun kerjäämiseen tulisi kuitenkin voida puuttua.

50. Monikulttuurisuus on kunnalle hyvä asia. (IS)

Suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus edistää innovaatiota ja on tärkeää yrityksille. Ilman suvaitsevaa ilmapiiriä ei voi olla kukoistavaa kulttuuria ja kansainväliset yrityksetkin sitä tarvitsevat. Kansallismielisellä ajattelulla ei rakenneta kansainvälistä, elävää metropolia.

51. Eutanasia pitäisi sallia. (IS)

Kyllä. Ihmisellä pitää olla oikeus päättää omasta elämästään.

52. Jos kansalaisen terveysongelmien voidaan katsoa johtua omista elintavoista, hänen pitäisi osallistua hoidon kustannuksiin. (IS)

Eri mieltä. Ketään hoitoa tarvitsevaa ei pidä jättää hoidotta. Toki priorisointia on pakko tehdä esimerkiksi elinsiirroissa. Rankaisemisen sijaan tulisi panostaa ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon ja terveiden elintapojen tukemiseen.

53. Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla

Kyllä. On taattava lapsen oikeus tosiasiallisiin vanhempiinsa esimerkiksi biologisen vanhemman kuollessa, perinnönjaossa ja muissa käytännön elämän tilanteissa. Satenkaariperheitä on joka tapauksessa olemassa, ja se tulisi myös lainsäädännössä huomioida. On järjetöntä evätä adoptio-oikeus homo- tai lesbopareilta, jos yksinäisillä ihmisillä jo on oikeus adoptioon. Loppujen lopuksi on kysymys myös ihmisoikeuksista. Kaikilla ihmisillä on tasa-arvoinen oikeus rakkauteen, avioliittoon ja perheeseen.

54. Suomalaisten auttaminen olla pitäisi etusijalla ulkomaalaisiin verrattuna. (IS)

Eri mieltä. Ihmisiä tulisi auttaa ensisijaisesti avun tarpeeseen perustuen, silloin kun ihmisellä on lupa maassa oleskeluun. Akuutti avuntarve on huomioitava myös paperittomilla. Ketään ei pidä jättää talvipakkasessa kadulle tai vaille sairaanhoitoa.

55. Tuloerojen kasvusta on haittaa yhteiskunnalle. (IS)

Suomen tuloerot ovat kansainvälisessä vertailussa suhteellisen pienet. Suomen ongelma eivät ole suuret tuloerot palkkatuloissa. Näissä progressiivinen verotus tasaa jo tuloeroja riittävästi. Erityisesti palkkatulon tulisi palkita ahkeraa työntekoa. Pääoma yms tuloista seuraavat tuloerot ovat haitallisempia. Näissä verotuksen kiristämiseen voisi olla tarvittaessa varaa. Olisi hyvä, jos tuloverotusta yhdenmukaistettaisiin. Suuria tuloeroja ei ole syytä lähteä tavoittelemaan, koska ne lisäävät rikollisuutta ja muita sosiaalisia ongelmia.


YLEn vaalikone


Miksi juuri sinut kannattaisi valita kunnanvaltuustoon?

Olen sinivihreä liberaali, diplomi-insinööri ja työskennellyt koko työurani yksityisellä sektorilla. Aion työskennellä sen hyväksi, että Helsinki kasvaa ja kehittyy ekologisesti kestävällä tavalla.


Mitä asioita haluat edistää tai ajaa tulevalla vaalikaudella?

Haluan edistää Helsingin talouskasvun edellytyksiä, kuten kohtuuhintaista asumista ja digitalisaatiota, sekä viedä läpi toimenpiteitä, jolla Helsingistä tehdään hiilineutraali kaupunki. Uutta teknologiaa voidaan hyödyntää siten, että se tukee talouskasvua samalla kun voidaan vähentää päästöjä. Liikennettä, rakentamista ja energian tuotantoa on kehitettävä siten, että lopputuloksena on toimiva, viihtyisä ja hiilineutraali kaupunki.


Vaalilupaus 1
Lupaan tehdä töitä sen tavoitteen eteen, että Helsingistä saadaan hiilivapaa kaupunki jo vuonna 2030.

Vaalilupaus 2
Lupaan pyrkiä parantamaan Helsingin kilpailukykyä ja tukea kasvua, jotta kaupunki voi vetää koko Suomen talouden nousuun.

Vaalilupaus 3
Lupaan keskittyä rakentamaan viihtyisää ja toimivaa kaupunkiympäristöä, jossa kaikilla kaupunkilaisilla on hyvä olla ja elää sekä yrittää.


Nuoret on velvoitettava jatko-opintoihin tai työharjoitteluun suoraan peruskoulun jälkeen. (YLE)

Eri mieltä. Pakko on huono motivaationlähde koulutukseen. Kuitenkin tällä hetkellä liian moni nuori putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle jo heti peruskoulun jälkeen.


Kuntien tulee tarjota lasten päivähoidon varhaiskasvatus ilmaiseksi kaikille lapsille. (YLE)

Kyllä. Laadukas varhaiskasvatus on lapsen oikeus. Myös alle 3-vuotiaalla on oikeus ikäiseensä seuraan ja ohjattuun toimintaan. Tarhassa hyvin viihtyvää lasta ei pidä pakolla määrätä kotihoitoon nuoremman sisaren syntymän vuoksi. Toisaalta työttömän vanhemman on saatava riittävästi aikaa työnhakuun. Uskon, että päivähoidosta on myös erityisesti hyötyä niille lapsille, joiden kotona ei puhuta suomea tai ruotsia.


Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä. (YLE)

Kyllä. Monipuolinen kasvisruoka edistää terveyttä, pienentää kasvihuonekaasupäästöjä ja vähentää vesistöjen kuormitusta. Siihen kannattaa ohjata jo lapsena.
Kunnan tulee tukea kulttuuria antamalla tilojaan ilmaiseksi yhdistysten käyttöön.
Yleishyödyllisten yhdistysten toimintaa voidaan tukea tarjoamalla tiloja nimellistä korvausta vastaan. Täysin ilmainen käyttö saattaa johtaa väärinkäyttöön tai tehottomaan käyttöön.


Koulujen opetusryhmät ovat jo niin isoja, että oppiminen häiriintyy. (YLE)

Opetusryhmän koon pitäisi aina olla suhteessa oppijoiden taitoihin ja kykyihin. Jos osa oppilaista vaatii enemmän ohjausta, olisi se huomioitava ryhmäkoossa.


Vanhuksilla on oltava oikeus palvelukotipaikkaan, koska nykyinen kotihoito ei ole riittävää. (YLE)

Vanhuksille on taattava riittävä hoito vanhuksen kunnon perusteella. Ketään ei pidä hylätä kotiin riittämättömällä hoidolla.


Nykyisten kuntatyöntekijöiden työpaikat on turvattava sote-uudistuksessa. (YLE)

Eri mieltä. Jos sote-uudistuksessa saavutetaan tavoiteltuja synergiaetuja, voi työn määrä myös vähentyä. Julkisella sektorilla ei pidä olla sen enempää suojatyöpaikkoja kuin yksityisellä sektorillakaan.


Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuus on tärkeämpää kuin sijainti. (YLE)

Jossain määrin samaa mieltä. On tärkeää, että hoitoon pääsee riittävän nopeasti ja helposti. Vielä tärkeämpää kuitenkin on, että hoito on laadukasta ja asiantuntevaa.


Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia. (YLE)

Kyllä. Kilpailu yleensä auttaa säästämään kustannuksia. Jos yksityistäminen järjestetään oikein, voidaan tuottaa hyviä palveluita nykyistä halvemmalla. Laadusta ja yhdenvertaisuudesta ei kuitenkaan pidä tinkiä.


Avohoidon suosiminen mielenterveystyössä luo turvattomuuden tunnetta. (YLE)

Ihmisiä ei tulisi sulkea laitoksiin vasten tahtoaan, kodinomainen asuminen tukisi kuntoutusta paremmin. Säästäminen mielenterveyshoidossa on kuitenkin johtanut ylilyönteihin, ja potilaiden suoranaiseen heitteillejättöön.


Kuntaveroa voidaan laskea roimasti, koska suuri osa tehtävistä siirtyy maakuntahallinnolle. (YLE)

Kyllä.


Rakentamista on nopeutettava kansalaisten valitusoikeutta rajoittamalla. (YLE)

Kyllä. Nykyiset valitusprosessit ovat liian raskaita. Toinen vaihtoehto on nopeuttaa valitusprosesseja. Pitkiksi venyvät valitusprosessit hidastavat kohtuuttomasti Helsingin kasvua.

Kunnan pitää tukea yrityksiä tarjoamalla niille halpoja tontteja. (YLE)

Ei. Yrityksille on kaavoitettava tontteja riittävästi ja hyvien kulkuyhteyksien varrelta. Hinnat pääkaupunkiseudulla määräytyvät kuitenkin parhaiten markkinoilla.


Yksityisautoilijoita suositaan liikaa kaavoitusratkaisuissa. (YLE)

Kyllä. Eli kulkumuotoja pitää kaavoituksessa tarkastella tasapuolisesti sekä huomioida, miten kustannustehokkaasti ja toimivasti liikenne järjestetään. Tällä hetkellä Helsingin keskusta-alueella yksityisautoilu aiheuttaa ilmansaate- sekä ruuhkaongelmaa ja laskee keskustaan viihtyisyyttä, koska kaupunkia on liian pitkälti rakennettu yksityisautoilijoiden ehdoilla menneinä vuosikymmeninä. Toimiva joukkoliikenne ja hyvät pyöräreitit vähentävät ruuhkia, joten niitä kannattaa aktiivisesti kehittää. Liikennesuunnittelussa pitää myös jo nyt huomioida sekä sähköautojen että robottiautojen ja uusien liikkumisen palveluiden tarjoamat mahdollisuudet.


Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja. (YLE)

Eri mieltä. Työpaikkojen määrän kasvu pääkaupunkiseudulla ei edellytä seudun luonto-arvoista tinkimistä. Ilmastonmuutos taas on niin vakava globaali ongelma, että sen pysäyttämiseen tähtäävistä toimista tinkiminen olisi hyvin lyhytnäköistä, vastuutonta ja itsekästä politiikkaa. Työpaikkojen lisäämiseen löytyy paljon parempia keinoja.


Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita. (YLE)

Kyllä. Helsinki on ottanut ja ottaa varmasti myös tulevaisuudessa vastaan henkilöitä, joille turvapaikka on myönnetty. En näe mitään syytä, miksi turvapaikan saanut henkilö ei voisi halutessaan asettua Helsinkiin. Kuntien ei pidä myöskään pidä pakoilla vastuutaan vastuuta pakolaisasioiden hoidossa.


Tulorajat kunnan vuokra-asunnoista on poistettava. (YLE)

Kyllä. Tulorajat ovat osa päällekkäistä progressiota ja muodostavat pahoja tuloloukkuja. Parempi olisi pyytää kaupungin vuokra-asunnoista lähellä markkinahintaa olevaa vuokraa, ja tukea pienituloisia perustulolla (tai asumislisällä).


Kuntani käyttää liikaa rahaa urheilupaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon. (YLE)

Ei. Mielestäni Helsinki ei käytä liikaa rahaa liikuntapaikkoihin.

Jokaisen pitää päästä palveluiden äärelle joukkoliikenteellä. (YLE)

Tämä olisi ideaalitilanne, joka kuitenkin edellyttää riittävää asumistiheyttä. Helsingissä tämä jo toteutuu suhteellisen hyvin, ja kun jo rakennettuja alueita tiivistetään täydennysrakentamisella, on myös mahdollista tuoda joukkoliikenne riittävän lähelle kaikkia kaupunkilaisia, jotta niiden käyttö on toimivaa ja mukavaa.


Helsingin tulee pikemmin hillitä kuin lisätä väestönkasvua. (YLE)

Eri mieltä. Uskon, että suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus on Helsingin seudun talouskasvun varassa. Meidän on huolehdittava siitä, että pääkaupunkiseutu kehittyy ja vahvistuu. Se hyödyttää lopulta kaikkia suomalaisia. Ihmisillä on myös oikeus valita asuinpaikkansa omien mieltymysten mukaan, eikä tätä pidä keinotekoisesti rajoittaa. Kaupungistuminen on globaali trendi, ja Suomi on tässä kehityksessä pikemminkin jäljessä kuin edellä muita länsimaita. Uskon, että hyvällä suunnittelulla ja kasvua tukevilla toimenpiteillä, panostamalla arkkitehtuuriin, puistoalueisiin ja ympäristön puhtauteen, Helsingistä tulee tulevaisuudessa nykyistäkin parempi ja viihtyisämpi kaupunki.


Kävelykeskustaa voi laajentaa vain rakentamalla keskustatunnelin. (YLE)

Eri mieltä. Kävelykeskustan laajentaminen ei edellytä keskustatunnelin rakentamista.
Kaupunkibulevardien rakentamisessa pitää edetä mahdollisimman nopeasti
Koska kaupunki kasvaa niin myös keskusta alue laajenee. Moottoriteiden muuttaminen kaupunkibulevardeiksi on vastaa tähän kehitykseen. Kaupunkibulevardien rakentamista ei pidä viivyttää, mutta ei myöskään liiallisesti kiirehtiä, jotta virheiltä vältytään.


Helsinkiin pitää saada lisää asuntoja, vaikka viheralueita vähentämällä (YLE)

Helsingissä on viheralueita, joiden luonto-arvo on vähäinen ja joilla ei välttämättä ole suurta merkitystä myöskään virkistyskäytössä. Näitä alueita voidaan tarvittaessa kaavoittaa asunnoiksi. Muuten viheralueet pitäisi pyrkiä säilyttämään ja lisäämään asuntojen määrää mieluummin tiivistämällä rakentamista.


Isot tapahtumat ja konsertit voisivat jatkua Helsingissä melusta huolimatta nykyistä pidempään (YLE)

Tapauskohtaisesti harkittava. Ulkoilmakonserteista ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa lähialueiden asukkaille.


Ennen ei ollut paremmin – suomalaisen elämäntavan muutokset ovat olleet hyvästä. (YLE)

Samaa mieltä. Elämäntavan muutokset ovat pääosin olleet positiivisia. Aikaisemmin oli kuitenkin ihmisten kesken enemmän yhteisöllisyyttä, joka on osittain hävinnyt. Etenkin kaupunkien yhteisöllisyyttä olisi hyvä saada vahvistettua.


Tarvitsemme vahvaa johtajuutta, joka voi korjata ongelmat ilman tarvetta kompromisseille. (YLE)

Eri mieltä. Vahvat johtajat kuuluvat diktatuuriin, eivät toimivaan demokratiaan. Eri ihmisillä on erilaisia intressejä, ja kompromissien löytäminen on osa demokraattista päätöksen tekoa.


Lasten on tärkeämpää olla uteliaita ja itsenäisiä kuin hyvin käyttäytyviä ja tottelevaisia. (YLE)

Samaa mieltä. Uteliaat, itsenäiset ja itseensä luottavat nuoret pärjäävät parhaiten monimutkaistuvassa ja nopeasti kehittyvässä, kansainvälisessä maailmassa.


Pohjimmiltaan elämässä vallitsee resurssi- ja valtakilpailu, jossa ei pärjää ilman taistelua. (YLE)

Resurssit ovat rajalliset ja valtakilpailu on realismia. Taistelussa ei kuitenkaan pärjätä yksilöinä, vaan tiimeinä ja joukkueina, jotka osaavat pelata yhteen. Suomen menestys perustuu juuri tähän, yhtenä joukkueena pelaamiseen.


Yhteiskunnassamme olisi vähemmän ongelmia, jos ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisemmin. (YLE)

Epätasa-arvoinen kohtelu sukupuoleen, ihonväriin, uskontoon tms syyhyn perustuen johtaa paitsi epäoikeuden kokemuksen aiheuttamiin ongelmiin niin myös suoranaiseen taloudelliseen tehottomuuteen. Esimerkiksi tehokkainta olisi valita työtehtävään paras hakija, ilman edellä mainituista tekijöistä johtuvia ennakkoluuloja.


Suomessa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet rikkauteen ja onneen. (YLE)

Jokseenkin eri mieltä. Suomessa on kaikilla melko hyvin yhtäläiset mahdollisuudet vaurastua ja elää onnellista elämää johtuen mm ilmaisesta koulutuksesta, toimivasta terveydenhuollosta jne. Mahdollisuudet eivät silti ole yhtäläiset: ihmisillä on yksilöllisiä lahjoja ja hyvin erilaiset perhetaustat, jotka vaikuttavat elämässä pärjäämiseen.


Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen pitää olla maksuton. (YLE)

Kyllä. Maksuton julkinen liikenne vähentäisi ruuhkia ja ilmansaasteita, ja helpottaisi ilmastotavoitteiden saavuttamista. Joukkoliikenteen maksuttomuus tekisi siitä myös houkuttelevampaa autonomistajille yksityisautoilua täydentävänä liikkumismuotona. Tallinnassa ilmaisesta joukkoliikenteestä on jo hyviä kokemuksia. Maksuttomuus ei kuitenkaan saa johtaa laadun laskuun.


Kunnan on työllistettävä pakolaiset hinnalla millä hyvänsä. (YLE)

Suomessa on runsaasti työttömiä työtähakevia ihmisiä. Eri ryhmiä on kohdeltava tasavertaisesti.


Kunnanvaltuutetun tärkein tehtävä on puolustaa oman äänestäjäkuntansa etuja. (YLE)

Eri mieltä. Kunnanvaltuutetun tulee pyrkiä rakentamaan hyvää kaupunkia kaikille kaupunkilaisille.


Minkä lautakunnan työ on mielestäsi tärkeintä omassa kunnassasi tulevalla vaalikaudella? Valitse yksi. (YLE)

Ympäristö, maankäyttö ja rakentaminen. Helsinki kasvaa voimakkaasti, ja tämä aiheuttaa paljon painetta ympäristöön, rakentamiseen ja maankäyttöön. Nämä asiat on ratkaistava hyvin, jotta Helsingistä rakentuu toimiva ja viihtyisä kaupunki, ja kohtuuhintaisia asuntoja riittää niitä tarvitseville.


Mikä tekee sinusta pätevän päättämään muiden asioista? (YLE)

Olen koulutukseltani diplomi-insinööri ja olen tehnyt töitä aiemmin paperiteollisuudessa. Tällä hetkellä mä työskentelen analytiikan konsulttina.Työni puolesta mä tunnen yritysmaailmaa, yritysten tarpeita ja tiedolla johtamista. Mun työni digitalisten ratkaisujen parissa antaa mulle näköalapaikan siihen, miten tekniikka muuttaa maailmaa. Seuraan myös aktiivisesti taloutta ja kaupunkisuunnitteluun liittyviä asioita.


Mitkä ovat tärkeimmät elämänarvosi? (YLE)

Mulle tärkeitä elämänarvoja ovat oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, vapaus, vastuullisuus ja ekologisuus. Ihmisillä pitää olla vapaus elää omaa elämäänsä, mutta mutta on tärkeää kantaa myös vastuuta itsestäsi, muista ihmisistä ja ympäristöstä.


Jos sinut valitaan, mitä teet ensimmäisenä? (YLE)

Annan halin ja rutistuksen niille ystäville ja perheenjäsenille, jotka minua ovat tukeneet! Itse tehtävässä viedä eteenpäin hiilivapaata helsinkiä, edistää kaupungin liikenteen kehitystä, asumista ja kaavoitusta.

 

Related Posts